|
VAHINGOSTA VIISASTUU
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy (KSS) oli yksi niistä
yhtiöistä, joita Pyry-myrsky marraskuussa 2001 koetteli
erityisen kovalla kädellä: 4100 kaatunutta puuta, joista
reilusti yli puolet keskijännitejohdoilla, noin 200 vaurioitunutta
pylvästä, 730 katkennutta johdinta
Tavanomaiselta
vaikuttaneesta lumen tulosta kehittyi yhtiön historian pahin
suurhäiriötilanne, joka kosketti noin 95 prosenttia verkostosta
ja noin kahta kolmasosaa KSS:n asiakkaista.
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Pyry opetti
tehokkaasti kantapään kautta, miten suurhäiriötilanteissa
tulee toimia, eikä sen perään tullut Janika-myrsky
enää aiheuttanut suuria muutoksia päiväjärjestykseen.
Siinä missä Pyryn aiheuttamia vahinkoja oli korjaamassa
kymmenittäin yhtiön ulkopuolisia ihmisiä, Janikasta
selvittiin ripeästi oman väen voimin.
Käytännön hankaluuksia
KSS:n käyttöpäällikkö Aimo Rinta-Opas
kertoo, että Pyry toi esille monia ongelmakohtia niin valvomossa
kuin vikailmoitusten vastaanotossakin. Nyt toimintavalmiuksia on
parannettu monin tavoin.
--Pyryn aikaan yksi suuri ongelma oli tiedon käsittely. Kun
asiakkaat soittivat tehdäkseen vikailmoituksen, vian laatu
kirjattiin paperilapuille. Ennen pitkää lappuja oli hirvittävät
määrät, varsinkin kun monet asiakkaat soittivat useampaan
kertaan. Tilanteesta ei saanut mitenkään kunnollista kokonaiskuvaa,
mikä osaltaan ehkä hidasti korjaustoimintaa.
--
Nyt käytöntukijärjestelmäämme kehitetään
ominaisuutta, jonka ansiosta asiakkaan kertoma tieto pystytään
tallentamaan. Jos asiakas soittaa toistamiseen, samasta sähkönkäyttöpaikasta
nähdään soitetun jo aikaisemmin eikä aikaa tuhlaannu
tuplailmoitusten tekemiseen. Vikailmoituksen kellonaikakin tallentuu
kätevästi järjestelmään. Kun korjausryhmät
lähtevät liikkeelle, voidaan järjestelmästä
printata ulos ajantasainen lista vikapaikoista.
-- Sujuva valvomotoiminta on erittäin oleellista korjaustoiminnan
etenemisen kannalta. Me hajautimme valvomotoimintamme kolmeen osaan:
Virtain päävalvomosta seurattiin kokonaistilanteen kehittymistä
ja sivupisteistä johdettiin kummankin vastuualueiden korjausryhmien
toimintaa. Puheluihin vastaaminen keskitettiin Virroille, koska
alussa Ähtäriin eksyneet puhelut häiritsivät
sikäläisen valvomon operatiivista toimintaa. Samoin lisäsimme
valvomoidemme kapasiteettia lisäämällä niihin
työpisteitä.
Suurhäiriö kolminkertaisti väkimäärän
--Ehkä hankalinta suurhäiriötilanteissa on korjaustoiminnan
johtaminen ja koordinointi. Pyryn suurhäiriöorganisaatioon
kuului yhtiön omaan väkeen nähden kaksinkertainen
määrä ulkopuolisia, jotka olivat suurimmaksi osaksi
maastossa. Tällaisen, yli satapäisen joukon muonituksen,
kuljetusten ja lepotaukojen organisointi on oma lukunsa.
--Aarno- ja Manta- myrskyistä opittiin aikanaan, että
jos myrskytilanteen voi olettaa jatkuvan useita päiviä,
ei kannata yrittää tehdä korjaustöitä ympäri
vuorokauden vaan on levättävä välillä.
Muutaman tunnin yöunilla jaksaa kummasti paiskia hommia muutaman
päivän edellyttäen, että ruokahuolto toimii.
Pyryssä korjausmiesten menuun kuului paikallisen ravintoloitsijan
keittämää soppaa, voileipiä ja tujut kahvit,
jotka kuljetettiin maastoon.
Viestiliikenne varmistettava
Aimo Rinta-Oppaan kokemuksen mukaan matkapuhelimet ovat
kätevin tapa kommunikoida häiriötilanteissa. Sen
takia GSM-tukiasemille menevät pienjännitejohdot ovat
korjausjärjestyksessä kärkipäässä
keskijännitejohtojen kanssa. Paitsi että toimivat puhelinyhteydet
nopeuttavat korjaustoiminnan etenemistä, niiden varmistaminen
on myös asiakaspalvelua - sähkökatkosten aikana tiedonpuute
koetaan usein pahimmaksi ongelmaksi.
-- Yhteydenpito eri osapuolten välillä toimii parhaiten
matkapuhelimitse, koska kaikilla käytännössä
on sellaiset ja kaikki osaavat käyttää niitä.
Meillä on oma radiopuhelinverkkokin, mutta koska puhelimet
on asennettu autoihin, niiden käyttö on hankalaa. Lisäksi
ne ovat yleensä ulkopuolisille vieraita koneita, eikä
niitä edes ole monta ylimääräistä. Samantyyppisiä
ongelmia tuottaisi VIRVE-verkon käyttö.
Avainsanana ennakkovarautuminen
Viime
talven myrskyt toimivat Rinta-Oppaan mukaan alkukimmokkeena
hyödyllisille kehityshankkeille.
--Yhtiömme
verkostosta suurin osa on rakennettu 50- ja 60-luvuilla. Silloin
tavoitteena oli vain saada kylät sähköistettyä
mahdollisimman nopeasti, eli piuhat vedettiin suoraan metsien läpi.
Johdothan ovat metsässä hyvin haavoittuvat kaatuvien puiden
takia, ja lisäksi korjausmiehet joutuvat vahingon sattuessa
todella hankaliin olosuhteisiin. Pyryssäkin miehet joutuivat
rämpimään pimeällä puolimetrisessä
nuoskalumessa.
-- Verkoston peruskorjausta on aikaistettu ja sen yhteydessä
siirretään riskialtteimmat osuudet teiden varsiin. Niille
osuuksille, joita ei voi siirtää, tehdään kunnolliset
johtokadut ja vaihdetaan vanhat johdot päällystettyihin
PAS-johtoihin.
-- Suunnitelmiimme kuuluu myös lisätä erottimia
verkostoon. Runkojohdosta lähtee joitain haaroja, jotka on
aikoinaan kustannussyistä jätetty ilman erottimia. Näitä
pätkiä ei saa vikatilanteessa erotetuksi runkojohdosta,
ja sen korjaaminen on hankalaa. Erotinten lisääminen auttaa
paljon.
Mistä tunnistaa suurhäiriön?
Suurhäiriöitä
on mahdoton ennakoida. Sääennusteet antavat jonkinlaista
osviittaa, mutta tilanteet voivat kehittyä yllätyksellisesti.
Pyry-myrsky alkoi normaalisti jokatalviseen tapaan lumisateilla,
eikä osattu ajatella, kuinka vakavaksi tilanne muodostuisi.
Janika puolestaan vaikutti etukäteen pahemmalta kuin mitä
se loppujen lopuksi oli.
Koillis-Satakunnan Sähkössä on tehty Senerin
mallin mukainen valmiussuunnitelma myrskyjä varten. Aimo Rinta-Oppaan
mielestä jokaisen yhtiön onkin hyvä tehdä sellainen.
--Suunnitelmaa tehdessä tulee käytyä läpi ajatuksella
oleellisimmat seikat, jotka täytyy suurhäiriötilanteessa
ottaa huomioon. Ihmisille, jotka eivät ole tällaisissa
poikkeusolosuhteissa työskennelleet, suunnitelma toimii erinomaisesti
muistilistana, jonka pohjalta on hyvä toimia. Niillä,
joiden kohdalle on myrskyjä sattunut aikaisemminkin, löytyy
suunnitelmat korvien välistä.
Teksti: Laura Koskenrouta
Sivuston suunnittelu ja toteutus: Seepra
Oy Graafinen suunnittelu
< EDELLINEN SEURAAVA
>
|