KSS:n käyttöpäällikkö Aimo Rinta-Opas Virtain sähköasemalla
SÄHKÖYHTIÖILLE ETUSIVULLE  
 
  NÄIN HOMMA HOIDETTIIN: KOILLIS-SATAKUNNAN SÄHKÖ  
     

VAHINGOSTA VIISASTUU

Koillis-Satakunnan Sähkö Oy (KSS) oli yksi niistä yhtiöistä, joita Pyry-myrsky marraskuussa 2001 koetteli erityisen kovalla kädellä: 4100 kaatunutta puuta, joista reilusti yli puolet keskijännitejohdoilla, noin 200 vaurioitunutta pylvästä, 730 katkennutta johdinta… Tavanomaiselta vaikuttaneesta lumen tulosta kehittyi yhtiön historian pahin suurhäiriötilanne, joka kosketti noin 95 prosenttia verkostosta ja noin kahta kolmasosaa KSS:n asiakkaista.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Pyry opetti tehokkaasti kantapään kautta, miten suurhäiriötilanteissa tulee toimia, eikä sen perään tullut Janika-myrsky enää aiheuttanut suuria muutoksia päiväjärjestykseen. Siinä missä Pyryn aiheuttamia vahinkoja oli korjaamassa kymmenittäin yhtiön ulkopuolisia ihmisiä, Janikasta selvittiin ripeästi oman väen voimin.


Käytännön hankaluuksia

KSS:n käyttöpäällikkö Aimo Rinta-Opas kertoo, että Pyry toi esille monia ongelmakohtia niin valvomossa kuin vikailmoitusten vastaanotossakin. Nyt toimintavalmiuksia on parannettu monin tavoin.

--Pyryn aikaan yksi suuri ongelma oli tiedon käsittely. Kun asiakkaat soittivat tehdäkseen vikailmoituksen, vian laatu kirjattiin paperilapuille. Ennen pitkää lappuja oli hirvittävät määrät, varsinkin kun monet asiakkaat soittivat useampaan kertaan. Tilanteesta ei saanut mitenkään kunnollista kokonaiskuvaa, mikä osaltaan ehkä hidasti korjaustoimintaa.

-- Nyt käytöntukijärjestelmäämme kehitetään ominaisuutta, jonka ansiosta asiakkaan kertoma tieto pystytään tallentamaan. Jos asiakas soittaa toistamiseen, samasta sähkönkäyttöpaikasta nähdään soitetun jo aikaisemmin eikä aikaa tuhlaannu tuplailmoitusten tekemiseen. Vikailmoituksen kellonaikakin tallentuu kätevästi järjestelmään. Kun korjausryhmät lähtevät liikkeelle, voidaan järjestelmästä printata ulos ajantasainen lista vikapaikoista.

-- Sujuva valvomotoiminta on erittäin oleellista korjaustoiminnan etenemisen kannalta. Me hajautimme valvomotoimintamme kolmeen osaan: Virtain päävalvomosta seurattiin kokonaistilanteen kehittymistä ja sivupisteistä johdettiin kummankin vastuualueiden korjausryhmien toimintaa. Puheluihin vastaaminen keskitettiin Virroille, koska alussa Ähtäriin eksyneet puhelut häiritsivät sikäläisen valvomon operatiivista toimintaa. Samoin lisäsimme valvomoidemme kapasiteettia lisäämällä niihin työpisteitä.


Suurhäiriö kolminkertaisti väkimäärän

--Ehkä hankalinta suurhäiriötilanteissa on korjaustoiminnan johtaminen ja koordinointi. Pyryn suurhäiriöorganisaatioon kuului yhtiön omaan väkeen nähden kaksinkertainen määrä ulkopuolisia, jotka olivat suurimmaksi osaksi maastossa. Tällaisen, yli satapäisen joukon muonituksen, kuljetusten ja lepotaukojen organisointi on oma lukunsa.

--Aarno- ja Manta- myrskyistä opittiin aikanaan, että jos myrskytilanteen voi olettaa jatkuvan useita päiviä, ei kannata yrittää tehdä korjaustöitä ympäri vuorokauden vaan on levättävä välillä. Muutaman tunnin yöunilla jaksaa kummasti paiskia hommia muutaman päivän edellyttäen, että ruokahuolto toimii. Pyryssä korjausmiesten menuun kuului paikallisen ravintoloitsijan keittämää soppaa, voileipiä ja tujut kahvit, jotka kuljetettiin maastoon.


Viestiliikenne varmistettava

Aimo Rinta-Oppaan kokemuksen mukaan matkapuhelimet ovat kätevin tapa kommunikoida häiriötilanteissa. Sen takia GSM-tukiasemille menevät pienjännitejohdot ovat korjausjärjestyksessä kärkipäässä keskijännitejohtojen kanssa. Paitsi että toimivat puhelinyhteydet nopeuttavat korjaustoiminnan etenemistä, niiden varmistaminen on myös asiakaspalvelua - sähkökatkosten aikana tiedonpuute koetaan usein pahimmaksi ongelmaksi.

-- Yhteydenpito eri osapuolten välillä toimii parhaiten matkapuhelimitse, koska kaikilla käytännössä on sellaiset ja kaikki osaavat käyttää niitä. Meillä on oma radiopuhelinverkkokin, mutta koska puhelimet on asennettu autoihin, niiden käyttö on hankalaa. Lisäksi ne ovat yleensä ulkopuolisille vieraita koneita, eikä niitä edes ole monta ylimääräistä. Samantyyppisiä ongelmia tuottaisi VIRVE-verkon käyttö.


Avainsanana ennakkovarautuminen

Viime talven myrskyt toimivat Rinta-Oppaan mukaan alkukimmokkeena hyödyllisille kehityshankkeille.

--Yhtiömme verkostosta suurin osa on rakennettu 50- ja 60-luvuilla. Silloin tavoitteena oli vain saada kylät sähköistettyä mahdollisimman nopeasti, eli piuhat vedettiin suoraan metsien läpi. Johdothan ovat metsässä hyvin haavoittuvat kaatuvien puiden takia, ja lisäksi korjausmiehet joutuvat vahingon sattuessa todella hankaliin olosuhteisiin. Pyryssäkin miehet joutuivat rämpimään pimeällä puolimetrisessä nuoskalumessa.

-- Verkoston peruskorjausta on aikaistettu ja sen yhteydessä siirretään riskialtteimmat osuudet teiden varsiin. Niille osuuksille, joita ei voi siirtää, tehdään kunnolliset johtokadut ja vaihdetaan vanhat johdot päällystettyihin PAS-johtoihin.

-- Suunnitelmiimme kuuluu myös lisätä erottimia verkostoon. Runkojohdosta lähtee joitain haaroja, jotka on aikoinaan kustannussyistä jätetty ilman erottimia. Näitä pätkiä ei saa vikatilanteessa erotetuksi runkojohdosta, ja sen korjaaminen on hankalaa. Erotinten lisääminen auttaa paljon.


Mistä tunnistaa suurhäiriön?

Suurhäiriöitä on mahdoton ennakoida. Sääennusteet antavat jonkinlaista osviittaa, mutta tilanteet voivat kehittyä yllätyksellisesti. Pyry-myrsky alkoi normaalisti jokatalviseen tapaan lumisateilla, eikä osattu ajatella, kuinka vakavaksi tilanne muodostuisi. Janika puolestaan vaikutti etukäteen pahemmalta kuin mitä se loppujen lopuksi oli.

Koillis-Satakunnan Sähkössä on tehty Senerin mallin mukainen valmiussuunnitelma myrskyjä varten. Aimo Rinta-Oppaan mielestä jokaisen yhtiön onkin hyvä tehdä sellainen.

--Suunnitelmaa tehdessä tulee käytyä läpi ajatuksella oleellisimmat seikat, jotka täytyy suurhäiriötilanteessa ottaa huomioon. Ihmisille, jotka eivät ole tällaisissa poikkeusolosuhteissa työskennelleet, suunnitelma toimii erinomaisesti muistilistana, jonka pohjalta on hyvä toimia. Niillä, joiden kohdalle on myrskyjä sattunut aikaisemminkin, löytyy suunnitelmat korvien välistä.

Teksti: Laura Koskenrouta
Sivuston suunnittelu ja toteutus: Seepra Oy Graafinen suunnittelu

< EDELLINEN  SEURAAVA >