UNTO OTTI ATROSTA MITTAA

Heinäkuisena perjantai-iltana 2002 vauhdikas Unto-myrsky pyyhkäisi kahdessa ja puolessa tunnissa yli Atro Oyj:n toimialueen ja vei mennessään sähköt 55 000 yhtiön asiakkaalta. Käytännössä koko Pohjois-Savo pimeni.

Atron sähköverkko heti Unto-myrskyn pyörähdettyä. Punaisella merkityn, vikaantuneen verkon alueella oli lähes 56 000 asiakasta. Kuva: Atro Oyj

Atron verkostojohtaja Juha Venäläinen kertoo, että Unto oli Suomen oloissa poikkeuksellisen raju myrsky. Sen aiheuttamat tuhot olivat paikoittain, erityisesti myrskynsilmään joutuneessa Karttulassa, täysin käsittämättömiä. Myrsky repi laajalta alalta puita irti juurineen ja pyyhki sähköpylväitä piuhoineen maahan. Yhtiöllä kulkee Savon metsissä 23 000 kilometriä häiriöille altista sähkölinjaa, ja vikapaikkoja syntyi tuhansittain.

--Käyttökeskuksessamme on seinällä valotaulu, josta näkee koko toimialueemme tilanteen. Kun jossain kohtaa verkkoa laukeaa johtolähtö eli sähkö katkeaa, tauluun syttyy pikku lamppu. Unton jälkeen koko valotaulu hehkui kauttaaltaan valoa, niin täydellistä jälkeä myrsky teki. Siinä ei auttanut muu kuin kylmän rauhallisesti miettiä, mistä aloittamalla saadaan verkko mahdollisimman nopeasti kuntoon. Priorisointia oli pakko tehdä.

Ajantasaiset yhteystiedot kullanarvoisia

Atron etukäteen tekemä valmiussuunnitelma toimi pohjana korjaustoimille. Kaikkea ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan luonnonilmiöiden myllertäessä. Tositilanteessa tulee aina yllätyksiä.

--Käynnistimme suurhäiriöorganisaatiomme poikkeuskäytäntöineen välittömästi Unton poistuttua näyttämöltä. Vaikka monet puhelinnumerot ja osoitteet listoillamme olivat vanhentuneet, saimme kuitenkin hälytettyä kymmenittäin ihmisiä töihin kotoa nukkumasta, lomilta ja naapuriyhtiöistä. Korjaustöissä oli jatkuvasti yli sata asentajaa viikon ajan. Tästä huolimatta myrskytuhot syntyivät niin lyhyessä ajassa ja niin laajalla alueella, että niiden nopea korjaaminen oli mahdotonta. Useissa paikoissa kilometreittäin sähkölinjaa jouduttiin rakentamaan totaalisesti uudelleen.

Kun lähtötilanne on se, että yli 50% asiakkaista on ilman sähköä, joka suuntaan toimiva tiedonkulku muodostaa kaiken muun lisäksi oman haasteensa suurhäiriötilanteeseen. Asiakkaiden on saatava yhteys palvelunumeroon ja yhtiön on pystyttävä kertomaan heille korjaustöiden etenemisestä. Häiriöorganisaation sisälläkin viestiliikenteen on sujuttava, jotta työt etenevät tehokkaasti. Valitettavasti puutteita huomattiin.

--Tarkoitus oli käyttää tiedonvälityskanavina kaikkia oleellisia medioita, mutta yhteystietolistamme oli osittain vanhentunut. Onneksi Yleisradion paikallistoimitus levitti tietoa tilanteestamme muille tiedotusvälineille ja tiedotus hoituikin pitkälti sitä kautta. Häiriöiden laajuuden takia tilanteemme ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Sen sijaan paikallisradioista ei heti ollut apua, koska viikonloppuisin monet niistä soittelevat vain levymusiikkia. Poikkeuksena oli Radio Keski-Savo, jossa sattumalta eräs työntekijämme oli o.t.o. juontajana. Hänen avullaan saimme informoitua Varkauden ja Pieksämäen alueita korjausten etenemisestä.

Tiedonkulussa teknisiä ongelmia

Viestintäteknologiasta on häiriötilanteissa suuri apu - edellyttäen, että se toimii. Hienoillakin järjestelmillä on kuitenkin omat rajansa.

-- Meillä on tällä hetkellä neljä vikapalvelunumeroa, joissa normaalisti on automaattinen vikatiedote. Nyt sen kuunteleminen oli asiakkaille mahdotonta, koska pahimmillaan meille tuli 27 000 puhelua tunnissa. Systeemi meni täysin tukkoon ja ihmiset eivät päässeet läpi. Tämä ymmärrettävästi hermostutti ja huolestutti asiakkaita. Hankimme nopeasti uusia numeroita, joista tiedotettiin radiossa, sekä henkilökuntaa vastailemaan niihin. Toimitusjohtajammekin istui yhden päivän puhelimen ääressä.

--Organisaation sisäinen viestintä hoidettiin matkapuhelimilla. Parin päivän kuluttua niiden tukiasemat alkoivat kuitenkin käytön runsaudesta hyytyä ja yhteydet takkuilivat. Onneksi paikallinen operaattori otti meihin yhteyttä ja toimitti avuksemme tärkeimmille tukiasemille vara-akkuja. Seuraavan myrskyn varalle meillä on jo sovittu operaattorilta oma yhteyshenkilö.

--Meillä on myös oma radiopuhelinjärjestelmä, mutta sen kapasiteetin kanssa tuli ongelmia. Koska järjestelmämme käyttää samoja kanavia sekä puheen välittämiseen että kaukokäyttöerottimien ohjaamiseen. Järjestelmä ei pysty hoitamaan kumpaakin asiaa yhtä aikaa.

Siperia opettaa

Ongelmatilanteissa on se hyvä puoli, että niiden jälkeen ollaan aina viisaampia. Atrossakin huomattiin kohtia, joista löytyi parannettavaa.

--Korjaustoimien organisointia on kehitettävä. Esimerkiksi linjojen raivauksiin on hankala saada ammattitaitoista työvoimaa. Meillä on kymmenen paikallisen metsurin kanssa sopimus, jonka mukaan he sitoutuvat lähtemään metsään tällaisissa tilanteissa. He tekivät kaikki hienoa työtä, mutta lisätyövoima olisi ollut kipeästi tarpeen.

--Nykyaikaisten koneiden käyttö osoittautui välttämättömäksi tehokkaan toiminnan edellytykseksi. Metsän kaatoon soveltuvia monitoimikoneita saatiin kuitenkin vasta parin päivän viiveellä. Samoin kokonaiskuva tilanteesta hahmottui vasta sunnuntaina, kun saimme helikopterin käyttöömme. Helikopteri osoittautui erittäin tehokkaaksi työvälineeksi vikapaikkojen selvittämisessä nimenomaan tehokkaita monitoimikoneita ohjatessa.

Kun myrsky seuraavan kerran osuu Pohjois-Savoon, se kohtaa kokeneen vastustajan. Atrossa tiedetään nyt, miten kannattaa toimia.

Teksti: Laura Koskenrouta
Sivuston suunnittelu ja toteutus: Seepra Oy Graafinen suunnittelu

< EDELLINEN  ETUSIVULLE >