Tyyntä myrskyn edellä - ohjeita suurhäiriöiden varalle

Myrsky on kaatanut puita ja sähköt ovat poikki sadoilta asiakkailta- mitä tehdään? Mistä työvoimaa vikapaikkojen etsintään ja linjojen korjaukseen? Kuka tiedottaa asioista, kenelle ja miten? Miten priorisoida korjausjärjestys? Kuka on mistäkin vastuussa?

Viime aikoina sähköyhtiöitä koetelleet myrskyt, erityisesti Pyry ja Janika marraskuussa 2001 sekä Unto heinäkuussa 2002, toivat esille tarpeen kehittää yhtiöiden valmiutta toimia poikkeustilanteissa. Ripeä ja hyvin organisoitu toiminta suurhäiriötilanteessa edellyttääkin huolellista ennakkovalmistautumista.

Sener on tehnyt suosituksen toimintasuunnitelmasta, jonka avulla yhtiöt voivat tehdä ennakkotoimenpiteitä myrskyjen varalta sekä itselleen "muistilistan" tositilanteeseen. Toimintamalli on yleisluontoinen ja yhtiöt voivat noudattaa sitä omaan toimintaympäristöönsä soveltuvin osin.

Suunnitelmassa määritellään avaintehtävät suurhäiriön sattuessa sekä niiden vastuuhenkilöt. Suunnitelmaa tehdessä on hyvä tehdä yhteistyötä paikallisten pelastusviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Sitä on tärkeää päivittää säännöllisesti, jotta esimerkiksi oleelliset yhteystiedot pysyvät ajan tasalla

Tilanteen hallinta valvomosta käsin

Valvomo on häiriötilanteen korjaamisen koordinointikeskus. Vianselvitysvastuu on keskusvalvomolla ja valvomotoiminnasta vastaava henkilö (esimerkiksi käyttöpäällikkö) myös asettaa korjauskohteet tärkeysjärjestykseen. Valvomosta seurataan syöttötilannetta samoin kuin korjausryhmien ja vikapaikkojen sijaintia maastossa. Valvomokapasiteetista voikin muodostua yksi ongelmakohta häiriötilanteiden selvittelylle.

Saumaton tiedonkulku erityisesti valvomon ja vikoja korjaavan henkilöstön välillä on erittäin tärkeää. Oma radiopuhelinjärjestelmä tai VIRVE-verkko ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Jos ensisijaiseksi viestintäkanavaksi valitaan GSM-verkko, sen haavoittuvaisuus on otettava huomioon. Tukiasemien akuista riittää virtaa korkeintaan muutamaksi tunniksi, eli niille vievät johdot olisi korjattava ensimmäisten joukossa.

Korjauskohteet tärkeysjärjestykseen

Verkon alueella olevat kohteet, jotka ovat erityisesti sähkön saannista riippuvaisia, on kartoitettava etukäteen. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalat, terveyskeskukset, vesi- ja viemärilaitokset sekä verkonhaltijan omat valvomot. Näiden kohteiden keskeytysajat on pidettävä mahdollisimman lyhyinä. Tilanteesta riippuen myös kotieläintaloudet ja teollisuuslaitokset on otettava kohteita kartoitettaessa huomioon.

Muuten tärkeysjärjestyksen määräävät tekijät ovat yleensä asiakkaiden lukumäärä, vakituisten asukkaiden lämmitysjärjestelmien riippuvuus sähköstä ja se, miten pitkään asiakkaat ovat olleet ilman sähköä. Kylmillään olevat vapaa-ajan asunnot tms. voi korjata viimeiseksi.

Sähkönkäyttäjän on itse arvioitava, kuinka riippuvainen hän on sähköstä. Jos keskeytymätön sähkön saanti on kriittinen tekijä tuotannolle tai turvallisuudelle, sähkönkäyttäjän on varauduttava katkoksiin, sillä täysin keskeytyksetöntä sähkönjakelua ei voida taata. Varavoimajärjestelmiä (aggregaatit tai traktorikäyttöiset generaattorit) käytettäessä on huolehdittava sähköturvallisuudesta, erityisesti siitä, että syötettävä kohde on erotettu yleisestä verkosta.

Vikailmoitusten vastaanotto mahdollinen pullonkaula

Suurhäiriön sattuessa verkkoyhtiöiden puhelinjärjestelmien kapasiteetti saattaa olla riittämätön, kun suuri määrä asiakkaita yrittää samanaikaisesti ottaa yhteyttä asiakaspalvelunumeroihin. Hyväksi ja kehittämisen arvoiseksi ratkaisuksi on osoittautunut automaattisten puhelinvastaajien käyttö. Asiakkaalle voidaan antaa käytönvalvontajärjestelmästä saatujen tietojen perusteella lyhyt tilannetiedotus, jonka jälkeen hän voi halutessaan saada henkilökohtaista palvelua. Toinen käyttökelpoinen ratkaisu on jakaa eri numeroille ilmoitukset vikapaikoista ja vaaratilanteista ja toisaalta kyselyt sähkökatkosten pituudesta. Tämä edellyttää laajaa etukäteistiedottamista, mihin hyvä kanava on esimerkiksi sähkölasku. Myös teleoperaattoreiden kanssa voi sopia ruuhkajärjestelyistä.

Vahinkojen laajuuden nopea kartoittaminen tärkeää

Asiakkaiden tekemistä vikailmoituksista pystyy hahmottamaan suurin piirtein vahinkojen laajuuden ja vikapaikat. Niiden sijainnin tarkkaan määrittämiseen ainoa keino on kuitenkin paikan päällä käyminen. Jos etäisyydet ovat suuria, hyvä keino saada kokonaiskuva tilanteesta on lentää myrskyn laannuttua linjat läpi helikoptereilla. Korjaustoimenpiteiden käynnistämistä voidaan näin nopeuttaa.

Jakeluverkon haltijoilla täytyy olla tarkat ja ajan tasalla olevat kartat verkkonsa alueesta, jotta korjaajat löytävät tiensä hankaliinkin maastokohteisiin. Samoin korjaustöissä tarvittavaa kalustoa täytyy olla riittävästi käytettävissä. Puolustusvoimat ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset voivat olla tässä hyödyllisiä yhteistyökumppaneita.

Oma ja ulkopuolinen väki turvallisesti yhteistyöhön

Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkon haltijalla tulee olla käytettävissään tarpeeksi henkilöstöä, joka voi olla omaa tai sopimussuhteessa verkon haltijaan. Jos verkon huolto ja ylläpito ovat erillisessä yhtiössä tulee verkon haltijan varmistaa sopimusjärjestelyin, että laajoissa häiriötilanteissa on käytettävissä tarpeeksi työvoimaa. Naapuriverkon haltijan henkilöstökin voi olla käytettävissä, jos häiriöt eivät ulotu samanaikaisesti tämän jakelualueelle.

Ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää monissa tilanteissa, jotka täytyy kartoittaa etukäteen. Työturvallisuuteen on muistettava kiinnittää erityistä huomiota, kun maastotöissä on ihmisiä, joilla ei ole sähköalan ammattitaitoa. Turvallisuus varmennetaan kouluttamalla ihmisiä ennakolta työskentelyyn poikkeustilanteissa sekä jakamalla erityisohjetta työskentelystä myrskyn kaatamassa metsässä sähköjohdon läheisyydessä. Ulkopuolinen työvoima on aina käyttövalvomon johdon alaisuudessa ja yhtiön vakituisen henkilöstön valvonnassa.

Sopimusjärjestelyt

Ulkopuolisen työvoiman kanssa tehtävään sopimukseen sisällytetään ainakin seuraavat asiat:
- sopimusosapuolien nimet
- sovittu tehtävä
- maksettava palkka tai muu korvaus sekä sen perusteet
- omien työkoneiden käyttökorvaukset
- työkalukorvaukset
- kilometrikorvaukset
- johtosuhteet ja työnjohtomenettelyt
- vakuutusvastuut
- yhteystiedot ja muutoksista ilmoittaminen
- yhteyden ottaminen häiriötilanteessa
- työhönottomenettelyt
- miten ja kuka sopii työn aloittamisesta
- miten henkilö tulee sähköyhtiön valvonnan piiriin
- milloin tai miten toimeksianto päättyy

Korvaussummat sidotaan esimerkiksi työehtosopimukseen siten, että korvaus pysyy ajan tasalla. Korvausten verotusmenettelyt on hyvä selvittää etukäteen.

Laajoissa häiriötilanteissa voidaan joutua turvautumaan normaalien ja ylitöiden lisäksi myös hätätöihin. Koska neuvotteluihin ei kriisiolosuhteissa ei ole mahdollisuutta, kannattaa asioista sopia ajoissa työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Ulkopuolinen työvoima

Läheskään kaikissa laajoihin häiriötilanteisiin liittyvissä töissä ei tarvita välttämättä sähköalan osaamista. Ulkopuolisella työvoimalla on käyttöä esimerkiksi seuraavissa tehtävissä:

- teille kaatuneiden puiden poisto (palokunta, maanviljelijät, metsurit)
- vikapaikkojen (johdolle kaatuneiden puiden) etsintä (maanviljelijät, metsämiehet yms.)
- pylväiden ja muun materiaalin toimitukset (kuljetusliikkeet)
- sähköverkon korjaus (verkostourakoitsijat, muut sähköyhtiöt)
- johdolle kaatuneiden puiden poisto (sähköyhtiöt, verkostourakoitsijat)
- pylväiden pystytys (verkostourakoitsijat, muut sähköyhtiöt)
- korjaushenkilöstön muonituksen järjestäminen (oma konttorihenkilöstö tai esim. vapaaehtoinen pelastuspalvelu, palokuntanaiset)
- varavoimalaitteiden kuljetus ja kytkentä asiakkaille (asennusurakoitsijat, palokunta)

Ulkopuolisten työhön opastuksessa on selvitettävä ainakin

- miten sähköyhtiö hoitaa työn ohjauksen
- kuka valvoo työn turvallisuutta
- miten yhteydenpito valvomon ja työryhmien välillä tapahtuu (yhteys ulkopuolisiin yleensä matkapuhelimilla)
- kuka toimii sähköyhtiön yhteys- ja vastuuhenkilönä
- miten sovitaan tehtävät työt ja työskentelyalue
- mitä työkoneita, työvälineitä ja menetelmiä käytetään

Ulkopuolisenkin työvoiman valmiuksia olisi hyvä pitää säännöllisesti yllä. Pienillä paikkakunnilla tähän on parhaat mahdollisuudet.

- paikallisen työvoiman käyttö tutustumis- ja koulutusmielessä normaaleina aikoina, esim. metsurit johtokatujen raivauksessa
- vapaaehtoisiksi ilmoittautuneita henkilöitä voi kouluttaa esimerkiksi muutaman vuoden välein turvalliseen työskentelyyn sähköjohtojen läheisyydessä, tiedotteiden lähettäminen näille asiaankuuluvista asioista
- kokoontuminen yhteyshenkilöiden kesken ajoittain

Oikealla viestinnällä lisää työrauhaa

Tiedotustoiminnan nopea käynnistäminen kriisitilanteessa on palvelus paitsi asiakkaille ja muille asianosaisille, myös yhtiölle itselleen. Asiakkaiden ärtyisyys sähkökatkoksen aikana johtuu paljolti tiedonpuutteesta, ja ajantasaisella tiedotuksella voidaan vähentää molempia. Samalla yhtiöön kohdistuva paine asiakkaiden taholta alenee ja yhtiön toiminta stressaavassa tilanteessa helpottuu.

Dynaaminen tiedotus ei ainoastaan vastaa kysymyksiin katkoksista, vaan myös antaa ajantasaista tietoa korjauksen edistymisestä, tehdyistä toimenpiteistä ja sähköjen palaamisesta eri alueille.
Tehokkaan viestinnän takaamiseksi oleelliset viestintäkanavat on määriteltävä etukäteen. Paikallisradiot osoittautuivat marraskuussa 2001 arvokkaiksi tiedonvälityskanaviksi, koska useimmilla on käytössään paristokäyttöinen radio tai autoradio. Myös internetissä ja televisiossa julkaistu tieto kulki sukulaisten ja ystävien välityksellä lankapuhelimitse sähkökatkoksesta kärsiville.

Oleelliset viestintä- ja tiedotuskanavat

Tiedonkulun niin häiriötilannetta korjaavien kesken kuin ulkomaailmankin kanssa on sujuttava. Tähän pääsemiseksi pitää pohtia etukäteen muun muassa mitä osapuolia tulee ottaa huomioon ja kullekin osapuolelle tärkeän tiedon laatu. Käytännön asioihin kuuluu esimerkiksi radiopuhelinten käyttökoulutus.

- viranomaisyhteydet (poliisi, aluehälytyskeskus, pelastuslaitos)
- teleyritykset (tukiasemien paikat hyvä tietää)
- yhteydenpito kantaverkkoon ja naapuriyhtiöihin
- yhteydenpito omaan henkilökuntaan ja ulkopuolisiin työryhmiin poikkeusoloissa (radiopuhelinten riittävyys ja toimivuus)
- tiedotusvälineet: radio, tv, oma kotisivu
- asiakasyhteydet (vikailmoitusten vastaanotto, tilannetiedotus)

Asiakkaisiin rakennettava luottamussuhde

Jotta verkkoyhtiön kriisitilanteessa antamaa tietoa pidettäisiin pätevänä ja uskottavana, on yhtiön annettava itsestään luotettava ja asiakkaista välittävä kuva. Yhtiön perusviestin tulee olla, että se palvelee asiakkaitaan parhaansa mukaan niin normaali- kuin poikkeustilanteissakin ja ponnistelee jatkuvasti toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tämän tulee näkyä kaikessa yhtiön jokapäiväisessä toiminnassa. Asiakkaiden ymmärrystä ja sietokykyä jakelukatkoksen sattuessa voidaan kasvattaa tarjoamalla heille tietoja sähköverkosta ja sen toiminnasta sekä siitä, miten sähkökatkoksen aikana ja sen jälkeen tulee toimia.

Hyvät uutiset ovat aina esille tuomisen arvoisia. Jos yhtiöllänne on keskivertoa vähemmän sähkökatkoksia, sitä on hyvä korostaa. Tiedotusvälineisiin kannattaa luoda suhteita ja yrittää aina saada julkisuutta, kun verkolle tehdään jotain näkyvää. Esimerkiksi johtokatujen raivaaminen helikopterilla on erittäin houkutteleva juttuaihe, koska siitä saa näyttävää kuvamateriaalia.

Teknisistä parannuksista ilmoittaminen on niin ikään osa yrityksen profilointia. Valitettavasti parannusten toteuttaminen usein aiheuttaa epämukavuutta yleisölle, kuten katujen repiminen auki kaapelointia varten. Tällöin on kerrottava asiakkaille, että näitä parannustöitä tehdään myös hänen parhaakseen. Näyttävät tiedotuskyltit ovat yksinkertainen ja toimiva keino tällaisissa tilanteissa. Jos paikallislehdissä ilmoitetaan vastaavista toimenpiteistä, on vältettävä virallista ja kylmää sävyä. Se antaa yhtiöstä ikävän vaikutelman, ja siihen ei ole varaa.

Summa summarum: Ennakoi ja toimi ajoissa!

Suurhäiriötilanteita sattuu onneksi harvoin, pienempiä katkoksia aika ajoin. Tärkeintä on, että ne eivät pääse täysin yllättämään. Kehittämällä esimerkiksi näiden ajatusten pohjalta omalle yhtiöllesi sopivat menettelytavat olette poikkeustilanteessakin jo voiton puolella.

Senerin verkostosuositusta " 3111 YA 7:02 Sähköverkkoyhtiön toiminta suurhäiriössä" voi tilata Adato Energian julkaisumyynnistä, puh. vaihde 09 - 5305 2700 tai internetin kautta www.energia.fi/adato/adato.html > Julkaisuluettelo > Tilauslomake.

Linkit:
Sähkökatkosten vakiokorvaukset - KTM:n työryhmän mietintö
Senerin kannanotto sähkökatkosten vakiokorvauksiin
Sähkön toimitusvarmuuden parantaminen - KTM:n selvitysmiehen loppuraportti

Teksti: Laura Koskenrouta